Taustaa

Ratsastus on hieno harrastus: vietät aikaa upean eläimen kanssa raittiissa ilmassa ja saat liikuntaa! Joitakin asioita on kuitenkin hyvä ottaa huomioon jotta voisit nauttia harrastuksestasi täysillä.

Hevoset eivät ole kovin kiinnostuneita ihmisistä

Hevoset kaipaavat ruokaa, turvaa ja seuraa. Ihmiset tarjoavat niille näitä kaikkia, mutta muuten eivät ole hevosen näkökulmasta kovinkaan kiinnostavia. Me ihmiset olemme se osapuoli, joka haluaa työskennellä. Siksi velvollisuutemme on huolehtia hevosen fyysisestä ja psyykkisestä työkyvystä.

Hevonen kaipaa johtajaa

Hevonen tuntee olonsa turvalliseksi, kun joku hoitaa elämän vaaratilanteet sen puolesta – mieluiten toinen hevonen, mutta ihminenkin kelpaa. Toimiaksesi johtajana sinun täytyy osoittaa olevasi luotettava ja kommunikointikykyinen.

Alkajaisiksi täytyy ratkaista lajien välinen kommunikointi. Hevosilla on oma kielensä. Pyytäessämme hevoselta jotakin, meidän täytyy tehdä se hevosen kielellä, ei ihmisen! Ihmiseltä vaaditaan siis kehon kielen oppimista. Onneksi hevoset ovat halukkaita ymmärtämään kömpelöstikin puhuttua ‘hevosta’.

Onnistunut vuorovaikutus toimii näin: Tee aina hevoselle selväksi, mitä haluat siltä, ja varmista, että se reagoi pyyntöösi. Aina. Ja tässä järjestyksessä. Kommunikaatio alkaa kun haet hevosen tarhasta tai karsinasta ja päättyy kun viet sen takaisin.

Hevosta ei ole luotu ratsuksi

Luonto muovasi hevoset vaeltelemaan, syömään niin paljon kuin mahdollista ja lisääntymään. Toisen eläimen kantaminen ei kuulu niiden luonnolliseen elämään, mutta voimme käyttää hyväksi hevosen ‘hyvän johtajan’ kaipuuta kouluttaaksemme ratsun. Ja koulutuksen ratsu vaatii. Lihaksisto tulee valmentaa kantamaan painoa, jotta emme aiheuttaisi kipuja hevoselle nyt tai sen vanhetessa.

Itsekin tarvitsemme harjoitusta oppiaksemme ratsastamaan aiheuttamatta vaivoja hevoselle tai itsellemme. Valitettavasti hyväksi ratsastajaksi, siis sellaiseksi, joka pystyy rennosti ja pehmeästi mukautumaan hevosen liikkeeseen ja antamaan avut huomaamattomasti (lisää aiheesta: ‘Biomechanical Riding & Dressage’ Nancy Nicholson) ei tulla muutamassa tunnissa. Paljon aikaa ja harjoitusta tarvitaan, ennen kuin keho sopeutuu reagoimaan hevosen liikkeisiin ja vaihtuviin tilanteisiin. Oikotietä ei ole.

Miksi nähdä niin paljon vaivaa ratsastuksen opetteluun?

Mikä mahtaa olla vastauksesi? Minun on tässä:

Mikään ei vedä vertoja tunteelle kun tammani toimii jo ajatuksesta…. tai kun tulemme maastoretkeltä yhtä tyytyväisinä, minä ja hevonen. Tai jännitykselle, kun kiidämme yli esteiden. Ja minusta on ihmeellisintä, että voin helposti hallita eläintä, joka painaa kymmenen kertaa oman painoni verran, ja voisi halutessaan kulkea ylitseni milloin vain….